Thursday, December 01, 2005

Jotta voehan vittu.

Kaikki orgasmin saaneet tietävät, millainen on post orgastic chill.
Tämän loistavan termin tutuksi tuomisen jälkeen voin kertoa, että olotilani on tällä hetkellä post surgical chill. Tuo kaksi viikkoa sitten tapahtunut valkotakkisten jumalten käsiin antautuminen oli sinänsä ihan kiinnostava kokemus, mutta säryt, masennukset, pelot, häpeät,turvotukset, pahan makuiset penicilliini jauheet, taantumiset ja turhautumiset olisin halunnut jättää väliin (vaikka ne ovatkin osasyy kokemuksen kiinnostavuuteen).
Tänään odotin silmät innosta kiiluen lääkärien lupaa alkaa syödä pehmeitä pastaruokia pelkän nestemäisen ravinnon lisäksi, mutta sen sijaan ihmeiden tekijät antoivatkin suuhuni lisää ompeleita ja antibioottikuurin. Minua särkee. Minä tiuskin ja oikkuilen ja itkeskelen.
Elän vain puolella teholla ja suoritan päiviä.
Ei kiitos, sanoivat matematiikan laitoksella. Minä jatkan siis välivuottani. Menen taas työharjoitteluun, jossa älylliset haasteet yltävät aakkosten osaamisen tasolle, jos nyt edes parannun.
Tässä angstaa räsynukke, jonka pinna on lyhimmillään ja itsetunto alimmillaan sitten viime elämän.
Hei hei ja nähdään taas.